Hyvin nukuttu, heräsin kello 6:00, Päivi touhusi jo ylhäällä. Pakkasta - 12,6 astetta mittarissa.
Vein Päivin aamuvuoroon ja kotona otin matot pölyttämisen jälkeen katokseen, saivat olla yön ulkona, kun ei satanut.
Ei lähtenyt uni tulemaan vaikka aktiivisesti yritin, taitaa alkaa kevät vaikuttaa, tunnetusti saan keväällä jostakin ylimääräistä puustia 😀😀.
Muistelin makoillessa etten ollut appivanhempien luona yhtään yötä, mutta kuitenki 6 tuntia meni unten mailla. Samaisena päivänä aloitin jo kello 6 aikaan erään omakotitalon lattian työt ja liippauksessa meni kello 15:00. No siitä suoraan appivanhempien talolle katon pikihommiin vaimon serkun Pentin kanssa. Tätä kesti aina aamu kello 3:00 asti. No siinä kävi niin, että en jaksanut enää lähteä kotiin ja anoppi laittoi patjan lattialle, missä nukuin aamu 9:00 😅😅. Ei enää kunto kestäisi tuollaista työtahtia. Vaan eipä tarvitsekaan, ramaattisesti toimintakyky alkanut laskemaan, vaikka ei sitä jokapäiväisessä elämässä tule kokeiltua. Ymmärtää kyllä erästä entistä työkaveria, joka oli vähän minua vanhempi ja hän sanoi, ettei välitä enää tehdä mitään. Kuitenki arvelisin taustalla olevan sen, ettei ihminen ole saanut tarvittavaa arvostusta työskentelystä, eikä ole osannut vapaa-aikanaan harrastaa itselle mieluisia asioita. Hänkin toimi Amiksen opettajana työaikansa kymmeniä vuosia.
Valoa alkaa olemaan ylin kyllin.
Nyt karpalokiisseliä pääly karpaloilla, nam.
Hain Päivin töistä ja käytiin kaupassa.
Näin viime yönä harvinaisen unen, menin siinä kauppaan. Ja kun avasin kaupan oven oli siinä, kuin myyjänä yksi naispuolinen sisareni ja sanoi hei, en ole koskaan ennen nähnyt häntä unessani.
Kävin ulkona pihalla tunnin verran kävelyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti